27. heinäkuuta 2010

Kolme sataa

Kolmesataa postausta meni rikki – no, nyt. Sen merkeissä tartutaan meemiin, jonka täyttely kiinnosti itseäni jo silloin kun kaikki muutkin bloggarit näitä rustailivat. Kolmassadas postaus ei kuitenkaan tarkoita onneksi kolmeasataa faktaa, vaan kolme biisiä ja sata ajatusta. Tee matematiikka. Teema tematiikka.

Musiikkivalinnoiksi poimitaan tämäniltaisen keikan (iikiikiik!) kunniaksi hurjan hienoa uutta Cut Copya, toinen odotettu sukupolviklassikko samalta yhtyeeltä ja vielä lämppäröivää French Horn Rebellionia. Ehdottomia 'Sparks-suosikkeja joka raita, siis.



1. Moi oon Jyri.

2. Olen syntynyt joulukuun 11. päivä vuonna 1984, kello 13:27.

3. Olen koulutukseltani medianomi, ammatiltani luova suunnittelija ja yrittäjä.

4. Olen aiemmin työskennellyt päiväkodissa, museo-oppaana, Työvoima- ja Elinkeinokeskuksen kirjaajana ja flash designerina. Toisen kouluvuoden jälkeen olen tehnyt vain alan töitä – tai ollut niitä tekemättä.

5. Työni sisältää pääasiassa konsepti-, www- ja tekstisuunnittelua. Käytännössä teen aika paljon koodausta, mikä tullee toivottavasti tulevaisuudessa siirtymään taka-alalle.

6. Työnkuvassani on monesti kyse ongelmanratkonnasta, mutta en pidä siitä käytännössä yhtään. Olen enemmän luoja (eh) kuin korjaaja.

7. Haluaisin kirjoittaa aika paljon enemmän. Visuttelu kiinnostaa myös, mutta sen pysyminen vapaa-ajalla riittää myös, ainakin toistaiseksi.

8. Muutamia vuosia sitten podin aika syvää ammatillista kriisiä siitä, että olen heittänyt kaiken lahjakkuuteni hukkaan. Nykyään tuo on alkanut helpottamaan.

9. En halua tehdä muuta kuin luovaa työtä. Arvostan oikeita ammatteja hirveästi, mutta muulle alalle en itse menisi – eikä minulla olisi muualle mitään annettavaakaan.

10. Haluan olla hyvä monessa jutussa, mutta minua ei kiinnosta olla paras missään. Haluan olla kolmen ja puolen tähden l'uomo universale.

11. Elämäni tarkoitus on tehdä ja kokea mahdollisimman paljon siistejä juttuja.

12. Siisti ja kiva tuntuvat muutenkin olevan elämäni ohjenuoria.

13. Olin lukion loppuun asti koulussa hyvä – tekemättä ikinä hirveästi töitä.

14. Olen muutenkin elänyt jotenkin naurettavan helppoa elämää. Viime aikojen köyhyys on ollut oikeastaan ainoita koettelemuksia ja siksi tuntunutkin ehkä juuri niin vaikealta.

15. Olen syntynyt Hankasalmella ja elellyt 19-vuotiaaksi asti Keski-Suomessa.

16. Tamperelainen olen ollut nyt kuusi vuotta. Huh.

17. Olen kasvanut maalla, mutta muuttunut aika puhdasveriseksi kaupunkilaiseksi. En välittäisi asua pienemmällä paikkakunnalla kuin Tampereella.

18. Helsingillä on varattuna rooli elämässäni. Samoin ehkä Tukholmalla. Ja Berliinillä. Tampereella kuitenkin vielä ainakin hetken.

19. Opiskelin Tampereen Ammattikorkeassa taiteen ja viestinnän puolella. Oli ihan kivaa. Valmistuin vuoden myöhässä.

20. Opinnäytetyöni käsitteli vapaata musiikkia ja yhteisöllisen verkkopalvelun konseptointia ja toteutusta. Muistaakseni.

21. Opiskeluvaihe olisi ollut ehkä vielä kivempi, jos olisin ollut sosiaalisesti vähän aktiivisempi ensimmäiset pari vuotta. Olen tutustunut aika moneen koulukaveriin vasta opintojen päätyttyä.

22. Seurustelen toista kertaa elämässäni.

23. Tällä kertaa se on aika paljon kivempaa kuin viimeksi.

24. Teeleipiin tulee kaksi desiä kaurahiutaleita, kaksi desiä vehnäjauhoja, kaksi teelusikkaa leivinjauhetta, kaksi desiä maitoa, kaksi ruokalusikkaa oliiviöljyä, ripaus suolaa, basilikaa, mustapippuria ja paljon juustoraastetta. Uunissa 225°, 15 minuuttia. Päälle tomaattia, sipulia ja mozzarellaa.

25. Musiikki on aika iso osa elämääni. Aijaa?

26. Toisaalta olen yhtä lailla myös elokuvien suurkuluttaja. Olen miettinyt jossain vaiheessa leffabloginkin kirjoittelua, mutta ei tahdo oikein aika riittää.

27. Tästä blogista on tullut aika itselle aika iso juttu. Sekä ajankäytöllisesti että merkityksellisesti.

28. Olen tutustunut blogin kautta myös aika moneen kivaan ihmiseen.

29. Yhtä ajattelen nyt erityisesti.

30. Blogin nimeä valkatessa kakkosvaihtoehdoksi tuli muuten the Life Pursuit – yhden kivan jutun mukaan. Näkyy olevan nyttemmin varattuna, höh.

31. Olen ollut kasvissyöjä nyt reilun pari vuotta. Kalaa syön silloin tällöin, tuskin kuitenkaan useammin kuin kerran kuussa.

32. Lihansyönti tulevaisuudessa ei ole kuitenkaan mitenkään poissuljettu vaihtoehto. Silloin tarttuisin eettisyyteen kuitenkin mahdollisimman tarkasti.

33. Lihan poissulkemista lukuunottamatta en syö ihan riittävän terveellisesti. Liikaa viljatuotteita ja ihan liikaa sokeria.

34. Kokkailu ja syöminen – etenkin yhdessä – on ehkä kivointa maailmassa.

35. Olen ollut aina aika kiinnostunut politiikasta, mutta ydinvoimapäätös oli minulle valtava kolaus.

36. Tuntuu siltä, että jos asioihin haluaa vaikuttaa, ei poliittinen päätöksenteko ole se oikea kanava. Jos markkinataloudessa yritykset pyörittävät maailmaa, pitää päästä vaikuttamaan yrityksiin.

37. Oma yrityksemme on rakennettu vahvalle eettiselle arvopohjalle. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen oman työn kautta on asia, joka on itselleni tulevaisuudessa aika iso juttu. Ekoja askeleita sen suuntaan päästään ottamaan jo syksyllä.

38. Olen yleisesti ottaen aika helvetin pihi.

39. Olen myös melkoisen laiska, mikä on oikeasti se eniten inhoamani juttu itsessäni.

40. Toisaalta kun innostun jostain asiasta, käytän siihen ihan hirveästi energiaa.

41. Siivoaminen ei ole sellainen asia. Tykkään hirveästi siististä kodista ja omassa paikassa sotku ahdistaa, mutta en useimmiten jaksa itseäni varten paikkoja järjestellä.

42. Erityisesti tiskit jäävät monesti vähän turhan pitkäksi aikaa roikkumaan.

43. Seuraavassa asunnossa saisi olla tiskikone.

44. Ja puulattia. Tai laminaatti-. Ja se voisi olla mielellään vähän vanhemmasta talosta.

45. Ja keskustasta. Tampereen keskustaan muutto reilu vuosi sitten on ollut oikeasti parhaita tekemiäni päätöksiäni.

46. Olen parempi kirjoittamaan kuin puhumaan. Erityisesti isoista asioista. En ole varmaan koskaan osannut käydä hyvää, vakavaa keskustelua – mutta toivoisin osaavani.

47. Pienistä, turhista asioista sen sijaan puhun loputtomasti, jos oikea keskustelukumppani osuu kohdalle.

48. Olen aina pitänyt itseäni ujona, mutta enimmäkseen jännitän ehkä vain työelämään liittyviä uusia ihmisiä.

49. En kuitenkaan osaa lähestyä ihmisiä oikein luontevasti. En ole koskaan mennyt juttelemaan tytölle baarissa tai muussa vastaavassa ympäristössä.

50. Olen aina pitänyt itseäni hauskana, mutta naurattaminen vaatii ympärilleen tutut ihmiset. Uusien tuttavuuksien kanssa olen yleensä aika hiljainen.

51. Uskon tietyssä määrin kohtaloon ja omistan elämäni tarinallisuudelle. Jos isot asiat tapahtuvat tavanomaisesti, ne eivät kiinnosta minua. Jos niissä on joku koukku, olen myyty.



52. Minulla ei ole lempiväriä.

53. Olen aika pitkä. Olin ennen myös aika laiha, mutta nyt olen vähän veltostunut. Se ei ole kivaa.

54. Asialle pitää oletettavasti tehdä jotain, joten kesän aikana olen koittanut liikkua edes vähän ja syksylle olisi tarjoitus hommata tiuhempaakin aktiviteettia.

55. Nuorempana tykkäsin liikkua aika paljonkin, vaikkei silloin hankitun hyvän peruskunnon rapautumisesta sitä enää arvaisi. Pelasin jalkapalloa aika monta vuotta ja palloilupeleistä pidän edelleen valtavasti.

56. Pelit ja leikkiminen ovat muutenkin asioita, joita en tule ikinä lopettamaan.

57. Osaan uida aika huonosti. Pysyn kyllä pinnalle, mutta en halua ikinä mennä syvemmälle kuin missä jalat ylttävät vielä maahan.

58. En pidä eläimistä ihan hirveästi. Koiria olen pelännyt aina, mutta kissoihin olen parin viime vuoden myötä tykästynyt jo jonkun verran. En kuitenkaan tiedä, haluaisinko ikinä lemmikkiä.

59. Isä sen sijaan haluaisin joskus olla.

60. Samoin kuin puoliso. Näennäisestä haastamisestani huolimatta taidan istua heteronormatiivisiin arvoihin suhteellisen hyvin.

61. Elämäni suhteen en pidä mitään aikataulua, joskin ikä ja ikääntyminen ovat pelottaneet minua pienestä asti.

62. Elän muutenkin nykyään tavalla, jossa pyrin olemaan avoin kaiken suhteen. Se tuntuu aika hyvältä. En halua suunnitella asioita vuoden päähän, vaan tarttua vastaantuleviin mahdollisuuksiin.

63. En pidä talvesta oikeastaan yhtään. Maalla varttuessa se oli kivaa, kaupungissa asuessa ei. Kevät ja kesä ovat aika lailla parasta mitä on.

64. Minua on sanottu aika moneen otteeseen maailman itsekriittisimmäksi ihmiseksi. Siinä on melko paljon totta.

65. Puoli näkyy aika hyvin esimerkiksi omien luovien töiden valmiiksi saamisessa. Olen harrastanut suhteellisen aktiivista musiikin tekemistä reilun vuosikymmenen, mutta saanut samassa ajassa aikaiseksi muille ihmisille esiteltäviä kappaleita ehkä kymmenkunta.

66. Tekemistä hidastaa jossain määrin se, että en osaa soittaa mitään instrumenttia.

67. Siitä olen vähäsen katkera, vaikka ikinä ei ole toki liian myöhäistä opetella.

68. Olen aina ollut hyvä kirjoittamaan, mutta lukion jälkeen taito ruostui aika pahasti. Blogin myötä on tullut uutta pontta, ja jatkossa haluaisinkin tehdä kirjoittamista enemmän ja enemmän myös osana työtäni.

69. Toisaalta en osaa kirjoittaa hyvin millään muulla tavalla kuin tällä. Lukiossa briljeerasin vapaamuotoisemmat aineet kirkkaasti läpi, mutta referaatit sun muut tuottivat jo vähän tuskaa. Vapaassa muodossa olen oikeasti mielestäni aika hyvä.

70. Kirjoitin ainoan laudaturini äidinkielestä. Vuonna 2003 kirjoiteltiin vielä aineistoaine jonkun annetun tekstin pohjalta ja otsikkoaine vain lyhyestä alustuksesta. Aiheen vierestä kirjoitetusta aineistoaineesta olisi napsahtanut improbatur, mutta onneksi otsikkoaine pelasti.

71. Otsikkoaine käsitteli muuten musiikkia. Kirjoitin lyhyesti ainakin Manicsista.

72. Yo-kevät taitaa – no, tietysti jokaisella – olla muutenkin yksi tietynlainen käännekohta. Samankaltaisia vedenjakajia löydän elämästäni ehkä kaksi tai kolme: syksy '07, kevät '09 ja kevät '10.

73. En ole enää käytännössä ollenkaan tekemisissä lapsuuden- ja nuoruudenkavereideni kanssa. Se on tavallaan aika ikävää.

74. Elämääni on kuitenkin onnekseni tullut useampia ihmisiä, joihin voin luottaa aika paljon.

75. Hyvännäköiset asiat ovat parasta maailmassa. Visuaalisuus on minulle tärkeää, vaikken siitä aina mitään ymmärräkään.

76. Pidän selkeistä muodoista, isoista väripinnoista ja yksinkertaisista yhdistelmistä.

77. Toisaalta juuri noiden tasaisten juttujen rikkominen tietyillä elementeillä on se kirsikka kakun päällä.

78. Säilykekirsikat on yäk.

79. Minulla ei ole varsinaista lempiruokaa. Lapsena se oli pinaattilätyt, joka tuntui kuitenkin aina vähän ikävältä sanoa.

80. Olen oppinut tekemään ruokaa ehkä viimeisen vuoden aikana jo melko hyvin. Erityisesti maustaminen on vaatinut opettelua.

81. Nirsoilen tiettyjen juttujen suhteen aika paljon. Esimerkiksi sieniä olen vasta viime aikoina edes koittanut maistaa.

82. Moneen makuun on kuitenkin oppinut vasta vähän vanhempana – esimerkiksi fetaan, aurinkokuivattuihin tomaatteihin ja jopa valkosipuliin. Oliivitkin ovat alkaneet mennä vasta viime aikoina.

83. Sama juomisten suhteen – reipas vuosi sitten aloin vasta ryystämään valkkareita. Punaviini ei vielä oikein maistu.

84. Olut ei kolahtele sitten yhtään. Paitsi se saksalainen tyttöjen kalja.

85. En ole ikinä polttanut tupakkaa. Ei se tee minusta kuitenkaan parempaa ihmistä, ehkä vain vähän varovaisemman.

86. Olen humalassa aika mieluusti, joskin viime aikoina olen tyytynyt pihistelemään.

87. Jokaisessa illanvietossa haluaisin aina tanssimaan. Isona ja kömpelönä näytän lattialla ehkä vähän hassulta, mutta parasta se kuitenkin on.

88. Keikoilla hyppiminen siis arvattavasti myöskin.

89. En kuitenkaan tykkää ihan hirveästi ihmispaljouksista. Aika harvoin löydän tietäni keikkojen eturiviin.



90. Ehkä isoin unelmani on se, että pääsisin joskus soittamaan oman keikan jossain. Järjestyminen ei olisi kai edes ongelmallista, kyse on vielä ennemmin uskalluksesta.

91. Toinen unelma olisi sitten saada omaa musiikkia ulos seiskatuuman muodossa.

92. Jonkunlainen pienlevy-yhtiötoiminnan vetäminen olisi sitten ehkä se trilogian kolmas osa. Tähän olisin valmis vaikka heti.

93. Kaipaisin elämääni tiettyä varmuutta, mutta muuten olen nykyään paljon tyytyväisempi kuin vaikka pari vuotta sitten. Silloinkin oli kivaa, mutta vähän harvemmin.

94. Pidän itseäni optimistina. Uskon ainakin melkein aina asioiden järjestymiseen.

95. En omista ajokorttia, enkä varmaan haluaisi sitä ikinä hommatakaan. Auton ajaminen ahdistaa jo ajatuksenakin ja on krooninen painajaisaihe.

96. Nukun yleensä aika sikeästi, mutta jos painajaisia – autoaiheisia tai ei – näen, huudan monesti aika lujaa. Tästä on tullut vähän huomautteluja.

97. En juo kahvia, mutta teestä pidän. Nykyään erityisesti vihreästä.

98. Olen aika elitisti, tietyssä määrin snobi – ja pahoin pelkään myös olevani ainakin hiukkasen kusipää.

99. Haluaisin kuitenkin edelleen olla se maailman kivoin poika.

100. Sen voin onneksi yhdestä kortista aina halutessani lukea.

11 kommenttia:

  1. Säilykekirsikat, yäk hyi ällötys!

    ps. tää on aivan mahtava

    VastaaPoista
  2. Uutta Cut Copya, M-A--H-T-A-V-A-A

    Huhhuh, hengästyttävä listaus!

    VastaaPoista
  3. Olipa supersymppis lista! Ja säilykekirsikat on tosian erittäin no-no (vähän kuin hillosipulit). Kivaa keikkaa!

    VastaaPoista
  4. Voi voi, hillosipulit on kyllä hyviä! Mutta kiitti, aika kovat esitykset lienee luvassa. :)

    VastaaPoista
  5. Hienoja poimintoja! 36 on niin totta. Tunnen erään hippivalaistuksen (anteeksi sanavalinta, aivot on jähmeinä eilisen tavastiahikoilun jäljiltä) kokeneen maailmanparantajan, joka kovasti häpeilee ja salailee kauppismenneisyyttään. Koulu jäi siis kesken, kun markkinatalouden kovat arvot alkoi ottaan päähän. Näinhän se kuitenkin menee, että jos niitä pehmeitä arvoja pitäis viedä juurikin sinne, missä niitä päätöksiä oikeasti tehdään! Noni, tulipas sellanen I saved the world today -olo, menen keittämään lisää yrttiteetä ja miettimään turhia :D Kiva blogi jee!

    VastaaPoista
  6. Ah, juurikin tuota mieltä itse olen. En kyllä kauppiksessa selviäisi itse varmaan päivääkään, mutta yritysten yhteiskuntavastuu on mielestäni tärkein juttu, johon ihmisten pitäisi tarttua.

    Kiitti! Aika hiki tuolla kyllä tuli...

    VastaaPoista
  7. "Hyvännäköiset asiat ovat parasta maailmassa." Tämä on mietittynänyt minua viime aikoina aika paljon. Minullekin asioiden, erityisesti huonekalujen ja muiden sisustuselementtien ulkonäkö on tärkeää, mutta entäs jos nyt sokeutuisin? Tavaroiden ulkonäöllä ei olisikaan enää juuri väliä. No, on toki aika pieni todennäköisyys, että niin kävisi, mutta ajatuksena se on hämmentävä!

    VastaaPoista
  8. Heh, totta! Kuulon menettäminen olisi itselle ehkä vielä astetta kauheampi juttu.

    VastaaPoista
  9. Oho, aika moni kohta osui itsellekin, ainakin vieraiden vs. tuttujen kanssa keskusteleminen (kirjoittaminen), itsekriittisyys.. Kymppikohta on silti tosi jännä. Mulla on vähän sellaista taipumusta, että haahuilen joka ilmansuuntaan ja haluaisin tehdä paljon kaikenlaista. Sitten siinä tulee se ongelma, että kun ei keskity pelkästään yhteen niin missään ei oikeastaan voi kehittyä todella hyväksi. Mä olen liian kilpailuhenkinen ja haluaisin olla jossain paras, mutta koska en tiedä MISSÄ niin ei siitä mitään tule.. Ja oikeastaan vihaan kilpailla, lähinnä siksi, että olen kai huono häviäjä. Helposti ottaa itseensä. Etenkin luovan työn kanssa se on vaikeaa, sitä laittaa osan itsestään siihen työhön ja jos joku sitä kovalla kädellä kritisoi, tuntuu, että siinä haukutaan tekijääkin yhtälailla kuin työtä..

    VastaaPoista
  10. Tuohon on helppo yhtyä. Tykkään itsekin niin monesta asiasta, että siksi olen oppinut tyytymään siihen, että voin olla monessa asiassa vain hyvä.

    Olen samoin huono häviäjä ja luovalla alalla, eikä se ole tosiaan aina paras yhdistelmä...

    VastaaPoista